Taiteilijat

Márta Bada

s. 1951 Erdõtarcsassa Unkarissa, asuu ja työskentelee Gödöllössä Unkarissa. 

Márta Bada kasvoi Unkarin maaseudulla romaniperinteen keskellä. Vuosina 1963-1976 Bada suunnitteli ja maalasi lattialaattoja keramiikkatehtaassa. Myöhemmin hän kävi yksityisillä taidetunneilla. Vuodesta 1973 lähtien hän on maalannut säännöllisesti. Badan teoksia on ollut näyttelyissä vuodesta 1979 alkaen niin Unkarissa kuin ulkomaillakin. Teoksissaan hän kuvaa kotikaupunkiaan ja sen elämää sekä romanien unelmien maailmaa.

Badan maalaukset ovat yksityiskohdiltaan rikkaita ja väreiltään runsaita. Hänen teoksissaan heräävät henkiin kotiseudun tarinat, joita hänen äitinsä aikoinaan kertoi. Tarinoissa romanit elivät luonnon keskellä ja maisemat olivat täysin erilaiset kuin nykyään. Bada kritisoi teoksillaan nykyaikaa, jossa raha ratkaisee.

Lita Cabellut

s. 1961 Barcelonassa Espanjassa, asuu ja työskentelee Haagissa Alankomaissa

Lita Cabellut syntyi Barcelonan romaniyhteisöön. Lapsena hän eli kaduilla El Ravalin kaupunginosassa kuuluisan Ramblas-bulevardin tuntumassa. Seudun telakat, torit ja markkinapaikat oli köyhä, mutta värikäs kasvuympäristö. Yöelämä oli vilkasta ja rikollisuus kukoisti. Varakas espanjalainen perhe adoptoi Lita Cabellutin 12-vuotiaana ja tyttö hyvästeli katulapsen elämän ja prostituutiota harjoittaneen äidin.

Käänteentekevä kokemus Lita Cabellutille oli käynti Madridin Prado-museossa. Vanhojen mestareiden Goyan, Velazquezin, Riberan ja Rembrandtin teokset herättivät voimakkaan tunteen siitä, että taide olisi hänen elämänsä. Cabellut piti ensimmäisen näyttelynsä Barcelonassa jo 16-vuotiaana. Hän muutti Amsterdamiin opiskelemaan taidetta Rietveld-akatemiaan, missä hän oli vuosina 1982-1984. Haagissa taiteilija on asunut jo yli 20 vuotta. Cabellutin teoksia on ollut esillä Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Hän on saavuttanut suuren suosion myös taiteen ostajien keskuudessa. Cabellut kuuluu amsterdamilaisen Gallery238:n kaartiin.

Cabellut maalaa suuria, tummasävyisiä muotokuvia. Hän on tutkinut eri materiaalien reagoimista keskenään löytääkseen elävän, arpisen pinnan. Cabellutin muotokuville on tyypillistä sarjallisuus. Sarjoillaan hän kertoo kunnioittamistaan ihmisistä, joita kohtaan hän tuntee myötätuntoa. Vuonna 2011 hän aloitti sarjan 50:stä 1900-luvun vaikutusvaltaisimmasta henkilöstä.

Sara Elter

s. 1963, asuu ja työskentelee Torinossa Italiassa 

Valokuvaaja Sara Elter on kiinnostunut yhteiskunnallisista teemoista. Hän on tehnyt useita reportaasimatkoja eri puolille maailmaa, esimerkiksi 2002 hän kuvasi Irakissa kauppasaarron vaikutusta väestöön. Elter on toiminut lehtikuvaajana, kirjeenvaihtajana ja hänen kuviaan on julkaistu lukuisissa italialaisissa lehdissä. Nykyään hän toimii freelancerina.

Näyttelyssä olevat mustavalkoiset kuvat ovat Elterin vuonna 1998 kuvaama sarja Romanian romanien kohtalosta Venariassa Italiassa. Romaniperheet olivat kohdanneet Ceausescun diktatuurin vainoja ja väkivaltaa ja hakivat poliittista turvapaikkaa, mutta sitä ei myönnetty. Avustusjärjestöt lahjoittivat telttoja, järjestivät vettä ja vessoja ja myös yksityishenkilöt auttoivat romaneja. Leiri kuitenkin hajotettiin, sillä paikkakuntalaiset pelkäsivät sen jäävän pysyväksi. Leirin asukkaat katosivat, pakenivat muualle tai palasivat takaisin Romaniaan.

Erika Lakatos

s. Budapestissä Unkarissa, jossa asuu ja työskentelee 

Erika Lakatos on valokuvaaja, säveltäjä ja laulaja. Hän on opiskellut draamaa Budapestissä, Yhdysvalloissa valokuvausta ja laulua, sekä toiminut New Yorkissa kuvataideopettajana. Lakatos palasi takaisin Unkariin 2005. Hän toimii kuvataiteilijana ja muusikkona sekä lasten ja nuorten kuvataideopettajana.

Lakatos yhdistää töissään valokuvaukseen maalausta ja muita tekniikoita. Tuloksena on tunteisiin voimakkaasti vaikuttavia ikonimaisia muotokuvia. Lakatos tarkastelee teoksissaan romanien identiteettiä kulttuurisena, poliittisena ja esteettisenä kysymyksenä.

Delaine Le Bas

s. 1965 Worthingissa Iso-Britanniassa, jossa myös asuu ja työskentelee

Le Bas on opiskellut taidetta Worthingissa ja Lontoossa. Hänen tuotantonsa käsittää maalauksia, veistoksia, elokuvaa, kirjailuja, installaatiota ja usein näitä kaikkia yhdessä. Hän on osallistunut useisiin kansainvälisiin näyttelyihin.

Teoksissaan Le Bas tutkii käsitteitä kansakunta, rotu ja sukupuoli ja tarkastelee niitä oman romanitaustansa kautta. Kuvataide on hänelle kokemuksellista ja konkreettista, sillä hän asuu ja työskentelee samassa tilassa vuorokaudet ympäri eikä taide erotu arjesta eikä arki taiteesta. Hän käyttää teoksissaan usein kierrätysmateriaaleja, kirpputoreilta löydettyjä esineitä tai hylkytavaraa, joita leimaa ulkopuolisuus kuten romanejakin yhteiskunnassa.

Le Bas muotoilee teoksillaan näkyväksi jakoa hyvään ja pahaan, tummaan ja vaaleaan sekä poliittisesti oikeaan ja väärään. Le Bas taistelee teoksillaan stereotypioita vastaan käyttämällä yleisesti tunnettuja symboleja kuten Disney-hahmoja luomaan uusia merkityksiä. Teoksissa on myös kritiikkiä ajatuksesta kodista naisten valtakuntana.

Maja Ljubotina

s. 1972 Ljubljanassa Jugoslaviassa, asuu ja työskentelee Ljubljanassa Sloveniassa 

Maja Ljubotina on kuvataiteilija, pukusuunnittelija ja romaniaktivisti. Hän on opiskellut Belgradin taideteollisessa korkeakoulussa pukusuunnittelua ja toiminut teattereissa, romanien kulttuurifestivaaleilla ja televisiossa pukusuunnittelijana ja lavastajana. Ljubotina opiskelee parhaillaan kulttuuriantropologiaa ja tutkii serbialaisten romaniheimojen tanssi- ja pukeutumiskulttuuria. Ljubotina on osallistunut myös monikulttuurisuushankkeisiin Sloveniassa ja Serbiassa.

Ljubotinan teokset Minä, te ja muut –näyttelyssä ovat eräänlaisia kollaaseja tai mosaiikkeja. Aiheiltaan ne koostuvat yksilöllisestä tunteesta, omasta kokemuksesta, identiteetin monimuotoisista kasvoista, kollektiivisesta tiedosta ja kulttuurimme tosiasioista. Myös hänen käyttämänsä tekniikat ovat koosteita tekniikoista, väreistä ja materiaaleista. Ljubotina käyttää kierrätysmateriaaleja. Nainen on töiden keskiössä, koska perinteisesti romanikulttuurissa nainen on ollut varjossa näkymättömänä.

Ljubotinalle taide on eräänlainen kolmas tila, joka on jatkuvasti liikkeessä ylittäen kulttuurisia rajoja. Ljubotina toivoo, että hänen taiteensa tekisi maailmasta paremman paikan elää ja ihmisistä herkempiä ja suvaitsevampia ”niitä muita” kohtaan.

Kiba Lumberg

s. 1956 Lappeenrannassa, asuu ja työskentelee Helsingissä 

Kiba Lumberg on kuvataiteilija ja kirjailija. Hän on opiskellut Helsingin konservatoriossa 1979-1981 ja Taideteollisessa korkeakoulussa 1983-1987. Hänen teoksiaan on nähty vuodesta 1982 lähtien lukuisissa näyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Kirjailijana hän on julkaissut romaaneja, sarjakuvakirjoja ja lastenkirjoja. Lumberg toimii aktiivisesti romanitaiteilijoiden kansainvälisissä tapahtumissa ja yhteisöissä.

Lumberg eli romaniyhteisössä 13-vuotiaaksi, mutta ei sietänyt ajatusta sopeutumisesta naista alistavaan romanikulttuuriin, vaan karkasi kotoaan lastenkotiin. Lapsuuden kokemuksiaan hän on käsitellyt niin kaunokirjallisissa teoksissa kuin käsikirjoituksissakin. Memesa-trilogia on ensimmäinen suomalaisessa kaunokirjallisuudessa romaninaisen näkökulmasta kirjoitettu kuvaus mustalaisyhteisöstä. Aihetta käsitteli myös Lumbergin käsikirjoittama televisiosarja Tumma ja hehkuva veri vuosina 1997-1998, joka nosti valtavan keskustelun sekä romanikulttuurin sisällä että valtaväestön keskuudessa.

Kiba Lumberg on kulkenut määrätietoisesti omaa tietään huolimatta siitä, että joutui käymään kovia taisteluita uskottavuuden ja ihmisarvon puolesta. Lumbergin mukaan oman tiensä löytämistä voi luonnehtia ihmisyyden perustaksi. Myös vaihtoehtojen olemassaolo tekee elämästä elämisen arvoista. Kiba Lumberg haluaa vaikuttaa taiteen kautta maailmaan ja muuttaa ihmiskuvaa. Taiteen tehtävänä on tehdä maailman hätä näkyväksi, avata lukkoja. Elämme yltäkylläisyyden keskellä, missä väkivalta, huono-osaisuus ja nälkä ovat kuitenkin samaan aikaan läsnä. Taide voi antaa positiivisia vaihtoehtoja rakentamalla toivoa huomisesta. Taide läpäisee kaiken, sitä on kaikkialla ja se kuuluu kaikille.

Marika Schmiedt

s. 1966 Traunissa Itävallassa, asuu ja työskentelee Wienissä Itävallassa

Marika Schmiedt on kuvataiteilija, elokuvataiteilija ja freelance-tutkija. Hänen tutkimustyönsä ja videoteoksensa käsittelevät romanien historiaa ja erityisesti natsien toimeenpanemaa Itävallan romanien kansanmurhaa ja sen traumaattista perintöä.

Toisen maailmansodan aikana surmattiin 70-80 prosenttia Euroopan romaneista ja joukossa oli Schmiedtin omia perheenjäseniä. Kansanmurha on jäämässä unohduksiin ja romaneita kohtaan on alkanut nousta uudelleen Euroopassa vihanlietsontaa, jota toisaalta ruokkii välinpitämättömyys. Teoksillaan Schmiedt pyrkii paljastamaan rasismin monimuotoisuutta ja luomaan tilaa keskustelulle, vuoropuhelulle ja kriittiselle tietoisuudelle sekä estämään syrjinnän jatkumisen.